Mutta silloin ennen tähdenlentoa pakko kuolla on

Hulluja päiviä. Nousin kolmen tunnin unien jälkeen aamukuudelta, tapasin Nancyn ja riensin hiusmalliksi Koivukylään letityskurssille jäätävästä tyvikasvusta huolimatta. Töitä on jopa liiaksi, mutta kaikki uudet projekit luo tunteen elinvoimasta. Ehdin eilen kaiken ravaamisen jälkeen The Tigeriin Bar Bäkkärin Party Like a Rockstar -bileisiin. Tiger VIP miellytti, ilmaisia mohikaaneja, juomat puoleen hintaan, tankotanssia ja pieniä jekkupulloja baarin puolesta. Näin muutaman henkilön, jotka olen tuntenut netissä vuosia, mutta ei olla koskaan saatu aikaiseksi tavata. UV-kasvomaaleja ja palanut sulake. Niin ja hupsista saatana, otettiinhan me Alisan kanssa ilmaiset tatuoinnit ! Mikä parasta, tein sen yhden (1) breezerin voimin, en ymmärrä mitä mun päässä pyörii. Korniudessaan huvittavat, mutta sopii kyllä niin tähän nuoruusvuosien elämäntapaan. Lainasin Hannalta kledjut illaksi ja höpöiltiin tyttöjen juttuja kera kaljan ja pullan. Neitimäistä. Aamuviideltä istuin Juhan kanssa Kuopiojunassa lämmittelemässä pinkin pölyhuiskan kanssa. 25h stadimenon jälkeen juna lahosi asemalle. Missä oli toimiva junayksikkö? Luonnollisesti rikkinäisen takana jumissa. Joskus tuntuu että vois nukkua sadan vuoden unet.

Värikuvina jossain lensi linnut kun taivas oli harmaa

 Hey girl, you can't act like a child anymore.

Pari päivää on tuntunut siltä, että nyt kuuluu keskittyä työntekoon. Säästää rahaa ja sit matkustaa, mielellään jo keväällä johonkin kauaskauaspois. Kenenkään ei kuulu sietää ala-arvoista kohtelua ja käytöstä, puhuttiin perääntymisestä. Monella kaverilla tuntuu menevän elämä alamäkeen, ja mulla on melkein syyllinen olo kun riemuitsen unelmatyöpaikasta ja elämäntilanteesta. Tänään kuivatettuun suihkulähteeseen ilmestyi valtava joulukuusi, hymyilyttää olla enimmäkseen onnellinen.

Mulla on nätti musta nahkasohva. Harmi ettei siitä näy milliäkään, koska se on kissankynsiturvattu sadalla peitteellä ja tyynyllä.

Omituinen hippifeeling.

Mietin tänään että wc-paperia vois ostaa. Lenkillä huomasin yhtäkkiä täyden rullan keskellä katua.
Ylemmät voimat.

How long, how long will I slide

Vittuileeko Blogger enää kellään muulla? Tää jatkaa yhä joidenkin kuvien omapäistä muokkaamista, joten valitettavasti suurin osa keikkakuvista on pikselöitynyttä värisössöä.

Kuulin Rokkaribloggaajien kautta, että joillain on viimeaikoina fontti vaihtunut itsestään tai kuviin ilmaantunut muita omituisuuksia, mutta kukaan ei tiedä mitä on tekeillä.

Kohtalaisen rankka viikko taas takana. 7vrk Oulussa, kerrankin tutuissa yöpaikoissa ilman keveää vaarantuntua, johon yleensä matkoilla hairahtuu. Tavattinhan sitä hyypiötä yhtä jos toisenkinlaista. 4 iltaa Hevimestassa, missä meni vikaan. Tortillat Emilialla, niinkin pientä asiaa voi suunnitella kuukausia. Leijonasydän ysäripoikien kesken. Herra Ylppö & Ihmiset 45 Specialissa, kaupan päälle vapaaliput. Sivupolku, New Media ja Athorial Osakorockissa. Sattumalta hengattiin tovi Idolsissakin nähdyn Niko Brotkinin porukassa, kun vieressäni seissyt nainen osoittautui hänen serkukseen. Meillä oli hauskoja iltoja. "Mä taidan olla vähän...tykästynyt suhun" hajotti pahasti. Etelän murre kirvoitti kysymyksiä stadin slangista. Joku päivä säikähdin kun bussipysäkin vilinästä kuului epämääräinen BÖÖ, thanks boys. Marokkolainen naapuri puhui espanjaa ja kertoi elämästään, hän lupasi myös lahjoittaa Miralle televisionsa tammikuussa. Ostoskärrykaahailua, pallohalli, sata pakettia katkarapunuudeleita, hulabaloobalai. Kissoille tuliaisena raapimateline, ne näyttää tykkäävän. Viimeisenä päivänä valaistuin muutaman keskustelun kautta. Kotiinpaluu on vähän niinku avovankila. Rakastan uutta työpaikkaa, ja odotan joulukuun castingia. Silti vastuu kaikesta tuntuu päivä päivältä kasvavan. Ei kai kukaan voi olla onnellinen, jos on häkissä


Matkan pituus ei tunnu enää miltään, kun tietää mitä tekee.
Kai kaikki katsoi Titanicin?

Hei hei heinäkuu.
Se on muuten Mokomaa.
Herra Kotiteollisuus.

Ja hetken aikaa olin onnellinen (taas).

Rhynestone, Cherika & Groupie High School @ Liberté

Kallion yöt on vakio.

Sinnikäs spuge seurasi Hakaniemestä ratikalla asemalle. Se yritti tarttua jatkuvasti kiinni, vaikka monta kertaa kävelin muualle ja kehotin poistumaan. Pidin käsiä suojana ja työnsin sitä pois. Se kaivoi taskustaan keksin, jonka yritti tunkea suuhun. Mitä saatanaa. Ohikulkijatkin on nykyään sellaisia, että pysähdytään viereen tuijottamaan näytöstä mutta mitään ei tehdä. Lopulta asemarakennuksen sisällä kaikui "ÄLÄ KOSKE MUHUN, ALA PAINUA TAI KUTSUN VARTIJAT". Missä on pelastavat ritarit sillonku tarvitaan, tässähän joutuu nykynainen itse selviämään.

Rasittuneet hermot lepää ajatuksessa, että ylihuomenna jo Oulu.
Suoraan Miran halloweenbileistä.
Nauran ihan täysiä tutuille, jotka pääsivät Feissarimokiin karmeimpina kämppäkavereina.
Tai oikeastaan nauran syntyneelle haloolle ja ihmisten idioottimaisille argumenteille.
Hirveä ylireagointi ja kohu, ei ainakaan käy aika pitkäksi. Pojat on poikia.
Pohjimmiltaan ihan hyviä sellaisia.

Kameralla on ongelmia hämäryyden kanssa, bloggerilla puolestaan kuvien kanssa. Värit heittää.

On muuten fiksuimman näkönen yökaveri.
Näin raskaana olevan nuoren neitosen, joka poltti ketjussa samalla kun puhui puhelimeen. Pisti surulliseksi, joskus kun käy niin huono tuuri että tuleva lapsi kärsii vaikutuksista.

Oli mukavaa olla Emilian kanssa vihdoin jollain muulla keikalla kuin Boneyard Coyotesin. Rhynestone oli uusi tuttavuus, vaikka nimen olenkin kuullut pariin otteeseen. Groupie High School kolmatta kertaa, Cherika varmaankin jo viidettä. Niillä on hyvä meininki. Analysoitiin Libertén miksausta, bassosoundit toimi kerrankin. Tää pimeys syö elämäniloa. Kourallinen vitamiineja nassuun, ja sit taas on the road.

Menen hajalle niin pirun helposti, nyt kiinni jään, no tää on elämää

"Mut sanoin et ne paar i paerdm"

Lou Reed menehtyi. Yks kaukainen nimi lisää enkeleiden listaan. "Hyvä, koska sun kuuluu hymyillä". Kirpputorilla oli rokkari jolla oli pitkä tukka letitettynä, tuoksuvaa  suoraan sanoen löyhkäävää hiuslakkaa sekä pitkä rotsi. Kävelin häntä päin isän nauraessa salaa. Vanhat landolat täyttää Riihimäen kirppispöydät. Seilausta bussissa Vantaalla, rakastan uusia mattoja ja peilikuutiota. Halloweenkeikat lähenee, tsekatkaa Bäkkärin, Liberten ja Esperancen tarjonnat, ei saa unohtaa Apulannan alkavaa kiertuetta. Kesäkuvat saa mielen keveäksi jälleen, mitkä on teidän parhaat muistot menneeltä kesältä?

Lukijoiden pyynnöstä yritän videopostausta. Tähän mennessä oon edistynyt niinkin paljon että hankin uuden muistikortin kameraan. Aiheideoita?

Eräästä nettikaupasta löytyi noidanluuta ja lentovoidetta. Suunniteltiin Ossin kanssa pitävämme rituaali.

On niin helppoo hautautua tyhjiin kasvoihin, stop-merkin kohdalla vain kiihdyttää lujemmin

Kolmas tuttu menehtyi viiden viikon sisään. Turtumus menetyksille, vaikka toisaalta havaitsee kokoajan entistä enemmän masennuksen oireita. Tahti alkaa kiihtyä, ehkä se on se lähenevä maaginen 27. Alan tajuta että ihminen on kuolevainen. Merirockissa oli mukavaa, paljon tuttuja ja uusia ihmisiä sekä hyvää musiikkia. Ruotsalaiset Confess sekä Fatal Smile, liukastelua laivan kannella. Vaihdettuja numeroita, alkoholia. Anatoly, "crazy russian guy", tarjosi huikat sekoituksestaan. Jonkun mielestä mun look oli niin siisti, että se tarjosi drinkin baarissa. Hyttinumeroiden litania mielessä. 6610. 6621. 6215. Oltiin hyviä muistamaan numerosarjoja. Purkkaa siiderin päälle. Seilattiin hississä edestakaisin noin 20 kertaa, kai siinäkin oli idea taustalla. "Hei tsirpulat, te ootte vielä hengissä!" Jotekuten. Lepardi ilman o:ta näyttää kuulemma aina hyvältä naisten päällä.
Mä oon ihaillut kaksi päivää kissanpentuja. Yksi näyttää pölypallolta, kuin pieni pörröinen rakkaus.
Live Nationin työhaastattelu meni hyvin.

Vain tuska meidät herättää
selvästi hetken näkemään

Tutut jotka lukee blogia, sendikää numeroitanne! Puhelimeni tilttasi.


Pahinta on oottaa silmät kiinni osumaa