Oi se sattui sydämeen, ei mitä mä teen

Vanha päiväkirjamerkintä aikojen takaa, nyt vain tuntuu aivan samalta kuin tuolloin joten koin tarpeelliseksi toistaa samat sanat.

"

ja vaikka kuinka tahtois rakastaa kaikkia tasapuolisesti muttei kuitenkaan ketään enempää kuin toista, pitää kiinni tasa-arvosta ja siitä miten empatiakykyään jakaa, se keskittyy edelleen tiettyihin kipupisteisiin ja hajottaa samalla mua sisältäpäin.

uskonko elämään?

"suhtaudun eri tavalla joihinkin asioihin nyt."
"mihin?"
"en mä osaa selittää. elämään. itseeni. "
"hyvä tyttö."

"

Kuva on muuten samoilta ajoilta kuin päiväkirjamerkintä.