Take me down to the Paradise City

Traagiset Aseet (Tragic Gunns) @ Steiner, parhaita hetkiä Elinan ja Alexin kanssa. Meidän piti kokeilla samalla reissulla katusoittajien uraa, feilattiin lahjakkaasti. Joskus vielä onnistutaan, ja ehkä katusoitolla saisi vähän matkakulujakin pienennettyä. Keikkapaikan löytäminen Pasilan asemalta ei meinannu onnistua sitten millään. Oli tulostetut ohjeet, kartta, valokuvattu kartta ja kysyttiin tietä varmaa kahdeltakymmeneltä ihmiseltä. Lopulta löydettiin Hannanportille asti, ja siihen jumiuduttiin. Kysäistiin tietä ainoalta näkyvillä olleelta mieheltä - tajuton tuuri: miehen kaveri oli taksikuski. HALLELUJAH. Olisi pitänyt kävellä vielä reilu kilometri metsän läpi, joten kylmyydestä hytisevät naiset hieman keskustelivat miesten kanssa ja hyppäsivät taksiin. Päästiin seuraavan ongelman eteen: niin mikäköhän se oikea osoite olikaan? Eipä auta, soitto Petelle ja pikainen varmistus. Eikä tullu edes kalliiksi.

Heti kun päästiin perille keikkapaikalle, maksettiin parin euron pääsymaksu, saatiin sisänpääsyn oikeuttavat tuherrukset käsiimme ja vallattiin unisex-wc. Laitettiin itsemme ihmisten näköisiksi ja sain kunnian putsata Elinan valkoisista housuista taksinovien aiheuttamaa tahraa. Saippua pelasti.

Ensin keikkakuvia, aluksi muutama Elinan BadAss Democracysta nappaama otos, sitten Tragic Gunnseja.

Pahoittelut siitä että TG kuvia on varmaan 50 tässä postauksessa, päätin radikaalisti heittää tähän lähes kaikki koska valikoiminen on liian rankkaa mun kärsivällisyydelle. Skipatkaa loppupostaukseen jos ette jaksa katsella !

Tää viimeinen kuva on jotenki ihana, ilmeet rules. : D

Keikka fiilisteltiin eturivissä, niin kuin tapoihin kuuluu. Saatiin myös ilmaiseksi vanhat demot joista bändi yritti päästä eroon, ja tokihan ne kelpas. Lopuks vielä vähän hengailua ja yhteiskuvia, sitten ratikka nro 10 kohti Pasilan asemaa ja junaan. Oonko vaan vainoharhainen, vai katseliko varsinkin jotkut keski-ikäiset vähän virnuillen kun nahkatakkisten, pörröpäisten ja meikattujen tyyppien lauma parin kitaran kanssa kävelee vastaan.

Näissä kuvissa Johnny, Alex, Dave, Pete, Joni, Elina, minä ja Elina. Jasmine kuvasi. Kiitos kaikille <3


Riksun asemalla ei ollut taaskaan myöhäisillasta mikään auki, joten hytistiin Elinan kanssa ulkosalla. Yhtäkkiä meitä kohti tuli kaksi jätkää. Ne pysähty ihan meidän eteen, toinen naurahtaa ja kysyy "Terve, onks ne auki?". Vastataan yhteen ääneen "EI." "No niinpä tietysti." Jotenki typerä tilanne, sit ne jätkät vaan häipy naureskellen. Jos aseman ovet olisi auki, niin ei kai me siinä edessä seisoskeltais palelemassa. AGn kautta päädyttiin koteihimme. Valitettavasti en saanut nukuttua, kiitos Steinerin miksaajan, koska mun korvissa tinnitti ihan törkeästi. Tuntui siltä, kuin joku olisi viheltäny suoraan mun korviin mezzosopraanona tai jotain. Pikkasen teki kipeää.
Ihan lopullisen viimeiseksi pari keikalla kuvattua videota.