tiistai 31. toukokuuta 2011

It's hard to believe that it came to this

(kuva viime perjantailta Hyvinkäältä)



Lyhyt tiedotus että nyt jäätiin iskän kanssa lopullisesti kahdestaan tähän kämppään, onneks mulla on Fanda, meidän uusi saksanpaimenkoira. Ulkona on kaunis sää, mutta tuntuu vaikealta nauttia auringosta ja lomasta kun tämä tilanne perheen erillään asumisesta on kokonaan uusi.
Haluan kiittää mun ihania kavereita, esimerkiksi Elinaa (kuvassa), Annia ja kaikkia jotka tukee mua tähän uuteen asumisjärjestelyyn totutellessa. Lisäksi erityiskiitos Tinjalle, ihanaa että päästään yhdessä Kreikkaan pian. <3








// Today my mom and brother left this house and moved to their new home. Also our dog Miku went with them, but the other dog Fanda lives with me and dad. This situation feels really weird and new, hope I'll get used to this. Thanks to all my friends who support and help me, I love you. //





maanantai 30. toukokuuta 2011

Radiokirppiksen ostokset


korsetti 24,50€ ,
aika kallis kirppistavaraks mutta tykästyin. Kuvassa kiristys on varsin löysä vielä. Samaisessa myyntipöydässä oli mm. Pleaserin kenkiä yms. herkkuja, budjetti vain ei riittänyt.





pyöreät aurinkolasit Seppälästä joskus
korvikset 2€ ja 3€


Korvakoruistakin tuli kehuja, Damian ei kuulema koskaan ollut nähnyt tuollaisia korviksia.



Yhtenä iltana kuunnella tuulia vaan



"OHHOH, Sofi Oksasia kävelee vastaan kaksin kappalein!"



~ Tuntematon mies minulle ja Elinalle Tampereen Viikinsaaressa ~








Hippeilen sateessa

-

P15515, alempi kuva 4½ tunnin yöunien jälkeen aamuvarhain.
Mun imagoni kärsi nyt pahasti.







Yhtenä iltana kuunnella tuulia vaan
Yhtenä iltana ääniä lapsuudestaan
Kuunnella tähtien sinfoniaa taivaalla

Delfiinialtaissa laulua ilman ja maan





ps.
Ilma on kauniimpi kuin aikoihin, miksi itkisin?


sunnuntai 29. toukokuuta 2011

So what, I'm still a rock star

...And guess what, I'm having more fun...


Eilen alkoi kesäloma, Ellu oli ollut meillä yötä , 4½ tunnin yöunien jälkeen herättiin, laittauduttiin ja lähdettiin kävelemään koululle. Kevätjuhlan jälkeen suunta kohti Hyvinkään asemaa, sillä perjantaina puolet meidän tavaroista oli jäänyt lukkojen taakse säilytyslokeroihin. Hyvinkäältä takaisin Riihimäelle ja suunta kohti Tamperetta, Viikinsaaren Trevolution Festeille. Koskarista bongasin Uniklubin Jannen ja Jussin. Ennen Viikinsaaren laivan saapumista käytiin Radiokirppiksellä, mukaan tarttuneet ostokset esittelen ensi postauksessa.








Viikinsaaressa vastaan kävelee Misty Fingez, halaillaan ja poskisuukotellaan tervehdykset. Ostettiin Tiimarista noin 4€ hintaan violetit höyhenpuuhkat (joilla iski sulkasato, ainakin näkyi missä oltiin kuljettu). Puuhkat keräsivät valtavasti huomiota, Damian Cullen Bandin keikan aikana liilatukkainen nainen alkoi jutella meille, nappasi meidät tanssimaan kanssaan ja sattumalta törmäiltiin myöhemminkin samana päivänä...
Lisäksi naistenhuoneessa mahtavan rempseä rouva tuli kehumaan puuhkia, esitteli meille kaikki tatuointinsa ja päätyi myös lopulta hengaamaan lähistöllemme. Kaiken huippuna Suicide Love Boatin Christopher Lee eli Chris, joka karjaisee
"JUMALAUTA! Mitäs te ootte? Kottaraisia! Taisitte nyt käsittää väärin, tää on VIIKINsaari, ei RIIKINsaari!"
Heh heh.

Oltiin keikan jälkeen lähdössä Riihimäkeä kohti, kun Misty sanoo ettei saada lähteä mihinkään, hän käy kuulema syömässä ja sitten keskustellaan. Silleen ok, jäätiin paikalle ja käytiin vähän järvessä. Järvikuvia tulee blogiin sitten kun saan ne itselleni. Jossakin vaiheessa Damian huutaa backstageteltasta "Hey, you wanna come in?" joten backstage kutsui. Meille tarjottiin parit oluet, juteltiin niitänäitä ja häslättiin kaikennäköistä. Lopulta lähdettiin laivaan kohti Laukontoria, bändistä Damian ja Otso sekä pari mun tuttua seurueenamme. Taisi siinä Heidi ja Niilakin olla samassa paatissa, lisäksi muutama muu. Suunnitelma oli, että Ellu ja mä käydään katsomassa monelta vika juna Riihimäelle lähtee, sitten tavataan tyypit baarissa. Noh, me mentiin baariin Elinan kanssa, mutta ketään ei näy. Ei muuta kuin soittoa Mistylle, joka ei sitten jostain syystä saa meille ladeltua kuin oman numeronsa, joka meillä jo on. Numeropalvelu on ystävä, joten soitin Otsolle: "Ette sit tullukkaa tänne!" "Ai ootteks te siellä? No mä tuun sinne, tarjootteko bissen?" Kaipa sitten Elina tarjosi.

Seuraan liittyi aiemmin mainittu liilatukkainen nainen miesseuralaisensa kanssa, sekä joku hieman drag queenilta tai kenties homolta vaikuttava, Damiania mielenkiinnolla katseleva tapaus. Osoittautui kuitenkin mukavaks jätkäksi, ei siinä mitään. Vika juna Riihimäelle 23:02, poskipusujen sun muiden tuttavapusujen kautta huikattiin We have to go now :t. Muutama hämmennyshetki sisältyi myös iltaan. Pakko myöntää että meidän retkueemme oli varsin värikäs.


ps. vihaan tiputanssia. Damian tietää sen, siksi sainkin kuunnella sen chicken danceja muutamaan kertaan eilisen aikana. Kiitos tästä.

Sattuneista syistä koska eilinen oli fifty-fifty englanti/suomipäivä puhumisen kannalta, en jaksa kääntää tätä selitystä englanniksi.


Äitii, isii, soittakaa poliisi

Perjantaina Ellun kanssa Hyvinkäälle Sun Dance Dayhin, sää oli vähemmän sunny sillä satoi jatkuvasti. Asemalla tavattiin Paavo, heti Hyvinkäälle päästyämme Jasmin, Katju ja Jenny. Lähdettiin tyttöporukalla bussiin, mutta mentiin oikean pysäkin ohi - onneksi mukava kuski antoi meidän jatkaa matkaa ilmaiseksi toisen kierroksen. Matkan aikana tavattiin eräs aivan varmasti tuttu muusikko, kysäisin siltä että soittaako se eräässä paikassa, mutta miehellä oli pokkaa vastata "Anteeks mut mä en tiiä keneks te mua luulette" ! Tatuoinnit, seura ja ääni kuitenkin paljasti sen, mun ja Elinan lisäksi monta muuta totesi että sama jätkä on kyseessä. On vaikea ymmärtää, miksi se kiisti tietävänsä mistä puhutaan. Hämmennys oli suuri, mutta pääasia että  Pyhät Tepot veti mahtavan shown ! Reissusta kiitos Pyhille Tepoille, Elinalle, Jennylle, Jasminille, Katjulle sekä meidän tapaamallemme Lauralle.


Kiitos Ellun muistin vielä pari juttua jotka hajottaa ihan täysillä, ensimmäinen ote Elinan blogista:

Asemalla törmättiin Paavoon (!!!), ja Hyvinkäällä tavattiin Jenny, Jasmin ja Katju. Tyttöporukalla lähdettiin bussilla kohti Paavolaa (!!)
toiseksi, oltiin Elinan ja Lauran kanssa vessassa laittautumassa, joku unohti lukita oven. Sisään astuu mies, joka alkaa järkyttyneenä karjua "AAAARRGHH AAA AAA" ja huitoa käsiään silmiensä edessä ettei näkisi mitään radikaalia.
Me vaan meikattiin.

Nauran ihan täysillä noille, niin ihme hetkiä!





Alempi kuva näyttää sekalaiselta jammailulta, sitä alempi puolestaan oli "Tiiäks sä oot aika pitkä"-kuva.







2 kuvaa jostakin tuntemattomasta bändistä, sitten Tepot.












Lähikuva moi, väitän että sadesäässä keikalla hilluessa on vaikea näyttää normaalilta.










// Pyhät Tepot in Hyvinkää Sun Dance Day. It was rainy, but we have really fun with Elina, Jasmin, Jenny and Katju. We met one musician we do know (he also knows us...), and asked him that "are you going to play tomorrow" because he has been with one band we listen. The guy answered "Sorry but I don't know who you think I am" - like wtf, it was him ! His voice, company and tattoo revealed him. Weird. Does anyone of you like the band Pyhät Tepot? //


maanantai 23. toukokuuta 2011

Kun vieräyttää kiven sydämeltä



Tunnustin eilen äidilleni olevani biseksuaali.


Miksi taivas ei ole mustavalkoinen
mitä niityllä miettii mehiläinen
miksi jokainen kukka on erilainen
niin erilainen, silti samanlainen

mikä mehiläisen pistää surraamaan
mikä kukasta kukkaan kuljettaa
kuka yksin nyt tahtoisi ollakaan
antaa kaikkien kukkien kukkia vaan

Se on aivan sama hetero vai homo
Se on aivan sama hetero vai homo
jokainen on sydämensä pomo
ja jokainen on vähän homo







Niin mikä valaistus? Kameran tarkennuskaan ei toimi, onneksi on järjestelmäkamera kohta yhteiskäytössä isukin kanssa.

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Pole dancing @ 7th Heaven Dance Studio

Miten lie mahdollista, mutta minä ja Anni oltiin ainoat tankotanssin tiiviskurssille saapujat. Ohjaajaksemme saatiin Tampereen 7th Heaven Dance Studion perustaja Iina, kiitoksia vain selkeästä ohjaamisesta !
Opeteltiin perusasioista kävelyn ja tangosta tarttumisen lisäksi paljon pyörähdyksiä, liikkeitä kuten geisha ja aurinko, tangolla seisontaa sekä kuperkeikkoja.

Ja tosiaan jos joku nyt säikähtää esimerkiksi tangolla seisomista tai pyörähdyksiä, ei mulla ja Annillakaan ollut yhtään aiempaa kokemusta mutta pärjättiin silti melko hyvin.
Anni sai kehuja auringostaan, mulla taas sujui muutama pyörähdys tosi hyvin.
Ohjaaja-Iina kyllä kysäisi, onko meillä tanssitaustaa tai vastaavaa koska taivuttiin venytyksissä varpaisiin asti, mutta eipä tanssikokemustakaan löydy yhtä afrotanssikurssia sekä kehonhallinta-kuntojumppaa enempää.


Infoa sen verran, että vaatetus alkeiskursseilla on ihan tavalliset jumppavaatteet, jalkaan sukat tai tossut. Edistyneemmillä tasoilla lyhyet, hyvin istuvat shortsit, sillä pitää pystyä tarttymaan tangosta myös reisillä. Kosteusvoiteita ei saa vartalolla tai käsissä olla, sillä ne aiheuttaa vaaratilanteita ja mahdollisia tangolta putoamisia. Vaikka olisi edellisenä iltana käyttänyt kosteusvoidetta, kädet täytyy pestä todella tarkkaan, ja tankokin putsata pyyhkeellä ettei vaan ole liukas. Pito on siis ihan turvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä, myös tapaturmavakuutus olisi hyvä olla voimassa.

Eka kuva 7th Heavenin nettisivuilta.




^ valaistus ja lamppu. Hyvä vaan että on epäselvä teinipeilikuva koska näytettiin vallan upeilta, kuumissamme, hiukset sekaisin ja meikittöminä / vähäiset ripsivärit suurinpiirtein poskilla.



 Hupsistakeikkaa mitkä mustelmat.
Kuva otettu 2 tuntia tankotanssituntien jälkeen, minkäköhän näköiset on polvet ja sääret huomenna...
Salama vähän peittää kolhuja.Tekeekö kipeetä? Kyllä, vasen polvi jopa turposi.



Mainoksen kuvissa meitä ohjannut Iina.



lauantai 14. toukokuuta 2011

Let's play a role

Laitoin hakemuksen toissapäivänä. Vastaus tuli alle vuorokaudessa:



Hei!
Olette lähettäneet meille avustajahakemuksen, ja haluaisimme teidät mukaan Miss Farkku-Suomi elokuvaan avustajarooliin!

Miss Farkku-Suomi on elokuva, joka perustuu Kauko Röyhkän samannimiseen romaaniin. Elokuva on vakava komedia nuoruuden kipeydestä. Tarina sijoittuu aikaan kun punk rantautui Suomeen ja ankeaan pohjolaan (vuoteen 1977), ja kaduille alkoi ilmestyä toinen toistaan oudomman näköisiä nuoria. Lisää tarinasta: http://www.like.fi/kirjat/miss-farkku-suomi#


Röyhkä itse on kuvailut teostaan näin:

"Halusin kuvata nuoruuden nahkoineen
karvoineen, kaiken sen kiihkon ja ahdasmielisyyden."



-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Hei, ei ei en sitä salaa,
näillä teillä loppuun palaa,
tinakenkäni on sulaa laavaa.

ehkä hänet on luotu lentämään,
ettei sulata tie hänen kenkiään

Hän muistaa kuinka koulussa naurettiin,
kun hän oli toisenlainen kuin kaikki muut.
Ja unissaan hän palaa pulpettiin,
ja tinasotilasarmeija tukkii toisten suut

ei täällä voi olla se paikoillaan,
muuten tinakenkäsi sulaa







maanantai 9. toukokuuta 2011

Green eyes



Tarvitsin vähän väriä.

Models Ownia, euron / kpl Seppälässä.




Ihan ohi aiheen, mutta mä taidan olla ihastunut.
Over the hills and far away.





// I needed some color. Models Own , Seppälä  //




Voimalarock 2

Viime perjantaina tuli ohimennen tsekattua Voimalarock 2 Riihimäen vanhassa voimalassa aseman vieressä. Guild Of Passion ja Madcraft joskus aiemmin osuneet kohdalle, nyt tarjoutu tilaisuus kunnolla tutustua musiikkiin. uskomatonta kyllä, olin YKSIN liikenteessä, en koskaan käy keikoil yksin ellei jotain Elämä Lapselle-konserttia lasketa. Näin kyllä Emilian, Tanjan ja Liinan ekan bändin aikana - Liinan sisko oli bändin laulaja joten tytöt oli tulleet seuraamaan esitystä. Guild of Passionin aloittaessa istuskelin lavan reunalla äärimmäisen vittuuntuneena, mutta bändin kitaristin virnuilu sai mutkin vähän hymyilemään. Madcraftia kuuntelin vaan ekan biisin, sitten päätin lähteä kävelemään kotiin.

...Yleensä vältän Riihimäen musiikkitapahtumia koska kaikki on jotain hiphop/rap-juttuja, lisäksi mulla on hyvin ikäviä muistoja eräästä tapahtumajärjestäjästä. Joskus kuitenkin tekee mieli katsastaa paikallinen taso.

Asiassa eteenpäin, ihan pakko kertoa, että meidän lähellä asuu vanha mies, joka omisti ennen maata tästä kaupungista ihan tajuttomasti, nykyään mies on järjettömän rikas mutta elää vaatimattomasti, kulkee aina polkupyörällään ja käyttää samoja resuisia vaatteita. Tätä miestä lapset pelkää, kauhutarinoita on liikkunut reilun vuosikymmenen. Mun ollessa pieni huhuttiin sen olevan Rasputin Venäjältä, uhkailleen lapsia pistoolilla ja murhaavan metsään eksyjät. Tälle vanhalle miehelle harvoin kukaan puhuuu, eikä sekään yleensä keskustele muille, ei varsinkaan lapsille tai nuorille. Yllätyin syvästi, kun pappa tuli mun takaa ja hekotti:

"Tyttö o menossa reheveille !" =treffeille

...Se kun ei oikeasti IKINÄ puhu. Totesin, että en nyt sentään, musiikkia vain menossa kuuntelemaan voimalaan - vanhus innostui ennennäkemättömällä tavalla ja lähti jututtamaan tapahtuman ovivartijaa, kyseli sponsoroinnista, tapahtuman suosiosta, bändeistä... Olin yllättynyt, mutta uskomattoman onnellinen, hymyilin miehelle ihan fiiliksissä koska jollain tavalla koin niin suurta sympatiaa.
Kuvat Hackhart Hillistä katosi jonnekin, kameran latauksessa jotain häikkää.
Tässä kuitenkin Guild Of Passionia ja Madcraftia.









Ja joo kävinhän mä uskomattoman upeana suoraan koulun jälkeen Seurahuoneella hakemassa "vähän" promojulisteita.
Varmasti vaikea uskoa, mutta toi rullan ulkonäkö hämää, se painoi ihan tajuttomasti.




Sellasta. Onks teidän kotikaupungeissa jotain pikkutapahtumia, joista harva oman kylän ulkopuolinen edes kuulee?