keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Vastauspostaus


Kiitos teille jotka lähetitte kysymyksiä! Kesti aika kauan vastailla näihin tasan kolmeenkymmeneen, koska mun keskittymiskyky on niin harhailevainen. Kuvat tässä postauksessa on valitettavasti aikamoisina kasoina, ehkä te kestätte sen. Toivon ettei kukaan enää ikinä kysy mun lempibändiä. Vaikka miettisin vastausta viikon, en keksi mitään tiettyä yksittäistä. Tänään ois työpäivä, mutta tuntuu että taas vaihteeks flunssa iskee. Ehdin olla melkein 1,5 viikkoo jo terveenä. Eilen oli typerä olo. Menin hankkimaan kotivakuutusta ja varaamaan lääkäriaikoja. Kaikki virastoihmiset on näköjään jotain vanhempien tuttuja. "Mitäs sinä nyt kirjoitatkaan?" Excusez-moi, oon kirjottanu viimeiset aineeni jo vuosi sitten ja valmistunut siinä välissä toisestakin koulusta. "Asutko sä nyt isän vai äidin luona?" Myötätuntoiset eroutelijat. Asun yksin ja elän omaa elämääni, kiitos kysymästä.

Heti perään soitti mummu.
"Sinä se olet ainoa joka ei ole kuin persuksiin ammuttu karhu, sillä minä sinulle soitin!"
Rakastan.
Kaiken huomioonottaen, elämä on yllätyksellistä.



1. Barbie vai Bratz? 
- Bratz, koska glitter ja rockvaatteet.
2. Ensimmäinen keikkasi?
- Hattiwatit tai Huvituttiohjelman live. Antti Tuisku 11.9.2005.

 3. Ikimuistoisin päiväsi?
-Ei oo vielä tullut vastaan. Varmaan maailmalle karkaaminen.














 Nikki Sixx lähietäisyydeltä ite just asfaltin kanssa osumaa ottaneena oli aika jees.


4. Rakkaimmat kenkäsi?
-Mummin vanhat puhkikuluneet korolliset saappaat.

5. Mistä maasta tulee komeimmat miehet?
-Mistä lie, just nyt oon aika koukuttunut ruotsirokkareihin. Crashdïet ei varmaan vaikuttanut..

6. Salmiakki vai laku?
-Laku. Lauantaipussien autosalmiakit poikkeuksena.

7. Tumma vai vaalea suklaa?
-Vaalea

8. Kahvi vai tee?
-Kahvi mieluummin.

9. Jos saisit lahjoittaa yhden miljoonan jollekin ihmisille niin kelle?
-Jollekin sellaiselle, jonka kautta raha päätyisi varmasti sitä tarvitseville.

10. Onko olemassa ihmistä joka on muuttanut sinua jollain lailla viimeisen vuoden aikana?
-Ihan varmasti jokainen uusi tuttavuus ja ystävä vaikuttaa jollain tavalla. Muutama myös tietää itse, millä tavoin on ollut osallisena muutoksissa.

11. mistä olet saanut innoitusta tyyliisi?
-En oikein tiedä, ammun välillä ihan railakkaasti metsään vaatevalinnoissa. Nuorempana inspistä tuli varmaan lempibändien kautta, nykyään ystävätkin vaikuttaa. Oon laiskistunut pukeutumisessa, kun ei oo enää koulua jota varten stailautua ja keikkojakin vähemmän.


12.Mitä asiaa inhoat eniten maailmassa?
-Inhoan tietynlaisia ihmisiä varmasti enemmän kuin mitään. En ala sen enempää määrittelemään. Inhoan myös mielikuvaa siitä, miten täällä ihmiset valittaa kaikesta, vaikka toisaalla kärsitään oikeasti nälänhädästä, köyhyydestä ja sodista. 


13.Hiusväri mitä et ikinä siis IKINÄ suostuisi itsellesi värjäämään?
-Never say never. En tiedä onko sellaista.

14.Pahin koulussa tapahtunut mokasi?
-En mä mokaillu koulussa pahasti. Joskus tuli noloiltua jotain, oli esimerkiks kutosluokan ystävänpäivänä koulussa Pinkkipäivä. No, mehän oltiin tottakai kaverin kaa ainoot jotka oli pukeutunu päästä varpaisiin vaaleanpunaiseen. Näytettiin ihan övereiltä. Kerran ala-asteella heitin myös ihastukseni uudelle kalliille hupparille punajuuren.

15.Mistä ostat vaatteesi (useimmiten)?
-Kirppiksiltä.


16.Voisitko tappaa, pelastaaksesi lähimmäisen?
-En osaa sanoa.

17.Lempi jäätelösi?
-Syön tosi vähän jäätelöitä. Kokkolasta sai joskus ihanaa kaktussorbettijäätelöä.

18.Pehmis vai tavallinen jäätelö?
-Tavallinen, pehmismaut on tylsiä.

19.paras maa, jos suomea ei lasketa? miksi?
-En oo käyny paljon missään. Kreikka kulttuurillisesti.

20.Oletko riippuvainen mistään?











Kofeiinista ja musiikista. Ja läheisistä.

21.paras bändi?
-Kaikki aina kysyy tätä, enkä koskaan osaa vastata. Tuhkalehdon, Dingon, Tragic Gunns/Muddy Bones/Boneyard Coyotesin mikä ikinä se nyt onkaan kanssa on ollu aika pitkät tiet, välillä tulee tosin hylättyä kyseiset bändit kuukausiksi. Caroline,  Tamperebändit. En mä tiedä. Parhaimmistoon kuuluu kasarit ja kaikkien tuttujen bändit. 

22.minkälaista musiikkia et voi sietää?
-En sano tähän mitään, oon musiikillisesti loppujenlopuks kovin kaikkiruokainen. Oon kuunnellut gospelia ja iskelmää, muutamat räppäritkin iskee ajoittain.


23.kuinka pitkä oot?
-about 168

24.missä kaikissa maissa oot käynyt?
-Ruotsi, Viro, Latvia, Kreikka

25.lempi vaatteesi?
-nahkatakki

26.luetko lehtiä?jos luet,niin mitä?
-En tilaa enää mitään, mut Cosmopolitania tulee joskus luettuu. Ja Iltalehti/-Sanomat.

27. ensimmäinen yhteinen keikka?
-Kenen kanssa? -05 Rian kanssa Antti Tuisku, -07 Taru ja Aino Lovex, -09 Tiia Bloodpit, siitä eteenpäin lähes kaikki Elinan kanssa.

28. parhain muisto keikalta?
- Kaikki kajahtaneet backstage- ja yhteiskuvasekoilut. Eka tapaaminen Lexxi Foxxxin kanssa. Monroen yksityiskeikka. 















29. kuinka usein käyt keikalla?
-Nykyään paljon harvemmin kuin ennen. Entinen tahti oli noin kolme keikkaa viikossa. Nyt ehkä pari kuukaudessa, kulkeminen on kallista.

30. mikä on lempi bändisi?
-Edelleen sama vastaus kuin ylempänä. Ei mulla oo lempibändiä, oon fiilispohjainen kuuntelija. Mut sanotaanko että tällä hetkellä soi paljon Uniklubi, Nuket, Caroline ja Jussi Hakulinen. Suomipohjalla nyt.

torstai 21. helmikuuta 2013

Crashdïet 20.2. On The Rocks

Joskus mä rakastan elämää niin paljon että tekis mieli huutaa ääneen.
Eilen mentiin Crashdïetin K18 keikalle On The Rocksiin.
Kävelin mitään ajattelematta teiden yli katsomatta edes liikennevaloja.
"Mä luotan naksutukseen. Must on tulos kuuro. Ei ku siis sokee."
"Täytyy mennä liukkaasti ku on niin hidasta, eiku mitä, toisinpäin!"
Ajatusharhailuja.





Cocaine cowboys


"Well hello darling!"


 "Nice hat!" Nauratti kun Simon alko hiplailla hattua. Näytetään ihan pirisiltä. Sit oltiin Bäkkäril jatkoilla. Kamalasti kamalia ja toisaalta niin kovin ihania ihmisiä.
Joku höpsö nuuhki hiuksia asemalla. Ei tosin mun. Meitä halailtiin, vieraat ihmiset kertoi rakastavansa. On kiva olla joskus näennäisen cool, sellanen jolle huudellaan kaduilla.







 







Emilia käski lyödä Tommya. Uskaltauduin juttelemaan.
Aamulla soitettiin Emilialle, mua jännitti.
En aina osaa puhua puhelimessa.
Joillain ihmisillä on ihan tositosi ihanat äänet, hymyilin kauan.
Näin myös ekaa kertaa livenä Villen.
Joku karmea mies tuli kynsimään ja esittämään tiikerimooveja.
Tiikerimiehen käsisuudelmat tuntu vähän noloilta.
Istuttiin sekalaisella combolla mäkissä lämmittelemässä, sinne oli oikein ulkojonot ja poliiseja vahtimassa.
Oli kiva kun mun kylmiä käsiä lämmitettiin yöllä.
Kämppä on kaaos, en haluais nähdä yhtäkään muuttolaatikkoa.
Napautin äsken kaljatölkkiä ihan kuin exäni aikanaan, hetkelliset muistot on kaikessa ohimenevyydessään inhottavia.

Mentiin nukkumaan joskus seitsemän jälkeen aamulla.
Herättiin ennen kahtatoista.
Nautin keikasta, kovin paljon.
Tälle elän, musiikille ja ihmisille, sille miten ihmiset pysäyttelee kadulla, vieraat tulee juttelemaan, tutut vuosien takaa juoksee halaamaan. Joskus rakastan joka ikistä helvetin kipeää hetkeä elämästäni.

Born to die free

Tiistain oli vihdoin kauan odotettu tatuointiaika. 
Elina oli henkisenä tukena.
Emilia myös, tekstailtiin melkein koko aika.
Kolmen tunnin jälkeen alko vähän tuntua, akillesjänne ja jalkapöydän luut loppuvaiheessa kipuili.
Viitisen tuntia siinä hujahti.










maanantai 18. helmikuuta 2013

Kieltää mielestä kaiken synkän, pahan ja pelottavan


Oon melkein saanut vastailtua teidän lähettämiin kysymyksiin ! Huippua, että osa kysymyksistä oli sellasia joita oikeesti saa miettiä ja punnita oman päänsä sisällä ihan kunnolla, joutuu tekemään vähän työtä selvittääkseen omaa ajatusmaailmaansa. Huomenna ois tatuointiaika. Kissa kävi kynsillä kiinni, joten kohta johon kuvan pitäis tulla on pienillä haavoilla, täytyy toivoa ettei se haittaa kovin paljoa... Varasin ajan Joulukuun lopussa, eli onhan täs jo tovi odoteltu. Oli täs vähän matkasuunnitelmia, mutta pienet varaslähdöt muokkas niitäkin. Saa nähdä lähdenkö vai jätänkö lähtemättä.

Tiia menee naimisiin 23.2., olen menossa auttamaan tarjoiluissa Annin kanssa. Ellen lähde matkaan. En oo ikinä ollut häissä. Äiti menee naimisiin kesällä, niille tulee ihanat rekkahäät. Hyvä että edes muutama lähipiirissä on oikeasti onnellinen ja löytänyt kumppanin, jonka kanssa haluaa yrittää viettää loppuelämänsä. Äiti lahjotti mulle parisänkynsä ja pakastimensa sisällön muuttaessaan nyt pois, en tiedä mitä tehdä kaikella ruoalla. Oon ehtiny sopeutua siihen että jääkaapissa on suurinpiirtein valo ja maito.

Crashdïetin keikka kovasti houkuttais, mutta täytyy ehkä sanoa byebye ja alkaa säästää ens kuun vuokrarahoja. Mä oon oppinu tärkeysjärjestyksiä. Tää sotii mun periaatteita ja elämäntapoja vastaan, mutta ehkä mussa alkaa olla ripaus aikuista peterpan-syndroomasta huolimatta. Vapaus säilyy vaan jos tekee uhrauksia. Mummu sanoi, että pappa olisi ylpeä.

Hymyilyttää, pikkuveli on melkein mun pituinen.
Ehkä kaikki on vähän hajalla, mutta osataan ainakin arvostaa elämän pieniä iloja sillon, kun sirpaleet osuu taas kohilleen ja lähtee korjaantumaan.
Perhe on varmasti kukin tahollaan onnellisempi kuin koskaan ennen,
silloin mä olen myös onnellinen.







laulu rakkaudelle 
tosi koville hemmoille, tytöille 
jotka uskaltavat tunnustaa 
kuinka paljon merkitsee 
kun on joku jota rakastaa 

lauantai 16. helmikuuta 2013

Elokuu: Tänään lähtee -musiikkivideon kuvaukset




Menovaihde päälle ja Elokuun musiikkivideolle!
Me ei oikein hallittu noita pullonkorkkeja.
Lisäksi mun olkain on kadonnu kuvista jonnekin, toivottavasti ei näy missään otoissa.
Kuvauspaikka oli kaunis, tilava ja hienostunut, samoin tarjoilut.
Melkein yllätyttiin saapuessamme perille.
Viihdyin kuvauksissa todella hyvin, vaikka olikin vain vuorokauden varoitusaika.
Näytetään jokaisessa kuvassa tosi oudoilta, mutta syytetään kaikesta Astoria-salin hämäävää peiliä.





Niin helvetin naisellista. Kahdella haarukalla kera Elinan.
Flunssa jatkuu edelleen, tosin lievänä jo.
Meistä on tulossa vanhoja ja raihnaisia pikkuhiljaa, tänäänkin olisi keikkoja, mutta lähtö ei vaan inspaa.


Millasia viikonloppusuunnitelmia teillä lukijoilla on?

torstai 14. helmikuuta 2013

Huuda, huuda vapaudesta

Heips ihanaiset!

Oon kipeillyt yli kaksi viikkoa, mutta nyt suunta alkaa olla parempi. Eilen olin Elokuun uuden Tänään lähtee - musiikkivideon kuvauksissa, lisää päivästä seuraavassa postauksessa. Oli ihan superhauska päivä. Mulla on jääny esittelemättä vaikka mitä ja pieniä mullistuksia on taas tapahtunut, mutta vois kai sanoa elämän hymyilevän. Lähetitte onneksi aika paljon kysymyksiä edelliseen postaukseen, kiitos siitä! Menee jonkin aikaa että ehdin vastata kaikkiin.





Mulla oli kirppispöytä viikon. Joku oli kuskannut sinne edellisen pöydänpitäjän käyttämättömän huulipunan, ja iskä oli vahingossa pakannut sen mun mukaan pöytää siivotessa. Hups. Jännän vihertävän kynsilakan sain pikkuveljeltäni, se on söppänä.



Työnantaja antoi lämpimän hupparin. Hämäännyin aika pahasti, mutta se on aiemminkin ihmetelly kun menen läpi talven nahkatakissa ja ilman lapasia. Eipä tässä. Melatoniini ehkä koituu pelastukseksi, oon valvonut joka yö aamuun asti koska nukkumatti on kateissa. Unitalin avulla nukahdin jopa kohtuuajoissa. Jee.



Kierrätyskeskuksessa on ilmaisia kirjoja, joten Stieg Larssonit ruotsiksi lähti matkaan.
Rakastuin lohkeaviin jogurtteihin. Ja nokkamukimalliseen karviskuppiin. Ja ehkä vähän myös bataatteihin, oon yrittäny opetella terveellisiä elämäntapoja.




Ajoittain oon ollut kovin unelias. Ja näyttänyt ihan hassulta yrittäessäni löytää ripauksia entisestä tyylistä.




Moi.