Tää päivä ollaan vaan ja hengaillaan

Varoitan että tää postaus on hyvin kaukana mun blogin yleisestä rock/keikkaimagosta, ja tähän sisältyy mökkeilyn lisäksi kummallinen uhkaileva tatuoija, banaanilimua sekä biisoninkarvoilla höystettyjä epäonnistuneita kuvia.




Oltiin mökkeilemässä Tinjan kanssa, menossa mukana mun isä ja  Fanda.
Puuhamaa ja sen vesipuisto, kumiveneellä keskelle järveä soutaminen & kirppiksiä, näistä on lomapäivät tehty.
Kirppisostokset kuitenkin esittelen vasta myöhemmin.
Yritettiin muuten Puuhamaassa vaivihkaa juosta lippujonoon ennen muita, yhtäkkiä kilpaa meidän kanssa pinkoi mies lastenvaunujen kanssa nauraen "HAHAA,HAAHAA".
Kylläpäs nyt lapsetti.


Mitäs me kauniit ja seksikkäät.
Poikkeaa vähän mun yleisestä vapaa-ajan lookistani.

Väijyin haukea meidän laiturilta.

Ongin...

...meille kalan...

...jonka joku meinasi samantien hotkaista raakana.

Löydettiin kaupasta banaanilimua, lisäksi mietittiin minkä ikäisiä tässä oikein ollaan, kun väkerrettiin kirppikseltä ostetusta rannekellosta pehmoleluhaille silmälappu.
Mökkihöperyyttä ilmassa.

Varattiin Tinjalle ratsastustunti eräältä kartanolta, musta ois ollut ihanaa itsekin ratsastaa vaikken siinä taitava olekaan, mutta eihän iskä ois maksanu ja omaa rahaa ei tietenkään ollut mukana tarpeeksi.
keskityin ajankuluksi leikkimään ylämaankarjan eli ylisuloisten biisonimuhvelipuhvelien kanssa.
Ehdin vääntää niille varmaan kymmenen lempinimeä.

Ihailin tän yhen tyyliä, aika komee oranssi otsatukka.

Sitten pyöräiltiinkin laavulle grillaamaan ja kuuntelemaan siellä jo istuskelleiden naisen ja lasten pohdintaa "kummitusveneestä".

En ole onnettomuusaltis, oon vaan yleisesti mustelmilla, kolhuilla ja noessa jaloistani.
Käsikuva tais esittää puuhamaaranneketta ja alimmaisena on kuva leffasta joka vuokrattiin jossain välissä tutustuessamme Riihimäen Matkakeskuksella tatuoijaan ja sen kaveriin, joka asui entisessä baarissa, joiden luokse mentiin yksinkertaisesti tylsyyttämme hengaamaan ja katsomaan tatuointipuuhia.
En mä yleensä poimi kadulta ihmisiä joiden luokse lähden.
Yhdessä vaiheessa karattiin kun tatuoija olis halunnut kuollakseen juustonaksuja (?!), ja jätkät kilahti. Sain uhkausviestejä, puheluita ja ääniviestin jossa huudettiin jotain tänne päin:

"Vitun huora saatana tuo ne juustonaksut tänne tai mä panen sua perseeseen!"


...tallensin ääniviestin varmuuden vuoksi, oli aika jäätävää kun kelattiin jos ne löytää meidät jostain.
Lopulta ihan vittuillaksemme vietiin miesten postilaatikkoon muovipussissa juustonaksuja, oikein 'herttaisen' viestin kera siitä millä nimityksillä naisia kutsutaan.
Alkohan sitä anteeksipyyntöäkin kuulua.

Lomani on ollut sekava, onnittelu jos pysytte messissä näiden postausten kulussa.