Kesän aikana olin hetken ihanan intiaaniruskea, solariumit ja itseruskettava olivat tehokäytössä pari viikkoa. Eilen aloitin taas rusketuksen viikonloppua varten, ja hyvältä alkaa näyttää. Piz Buin oli kallis mun kosmetiikkaostokseksi, 26e, mutta kätevää kun voi itse säätää sävyn sopivaksi. Kesällä piti vähän hemmotella itseään. Natural Bronze markettikamaksi tosi hyvä. Horoskooppikoru löytyi kirppikseltä, rakastan. Uudet hiustenkuivaaja ja suoristin tuli tarpeeseen, koska mun viitisen vuotta vanha suoristusrauta tilttasi toistamiseen eikä enää mene millään päälle. Harmi, paljon koettiin yhdessä :-D Nuo uudet ostettu eräältjä kampaamon omistajalta, molemmissa laitteissa värinsuojaominaisuus ja siloittava ionitekniikka. Väsyttää kauheasti, postin sekoilu stressaa ja tuntuu että ajatukset leijailee pilvissä.
Yritin soittaa postikeskuksen asiakaspalveluun tiedustellakseni pakettia. Piti vastata robottiäänelle "Kyllä" "Ei" "En osaa sanoa". Sain sanottua "Kyllä. Kuusi, yksi ..." kunnes hajosin täysillä. Nauraa hekotin keskellä kauppakeskusta puhelimeen vedet silmistä valuen. Soitin uudelleen. Pääsin pari numeroa eteenpäin, kunnes naurukohtaus iski taas. En pystynyt millään latelemaan monotonisesti kirjakielellä numeroita sinne. Henkeä haukkoen jatkoin "nolla, nolla, nolla, nolla, nol...HAHHAHHAHHAHHA KRHM nolla hehhehhe... seitsemän, nolla PPRST hihhihhi... anteeksi... HAHHAHHAAA". Lopulta kun olin saanut kaikki 17 numeroa räkätykseni lomasta ladeltua, robottipalvelu vastaa "Anteeksi, en saanut selvää koodista". Kolmas yritys. Ja neljäs. Viidennellä soittaa Anni, mutta alkaa itsekin nauraa. Kuudennella yrityksellä käkätetään molemmat tukehtumiskuoleman kourissa. Vasta seitsemäs puhelu onnistui. Postikeskushan luonnollisesti nauhoittaa kaikki asiakaspuhelut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Say something!