sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Huutava hulluus vain paikoilleen jää

Kun on maantielle syntynyt sen huomata saaKun soittamalla hankkii näin elatustaanKai hommia löytyisi muuten eiJa onhan tää kai hauskaaKun kiertolaisten elämää vaalitaan

VARKAAT, KULKURITSOI PILKKAHUUTO PERÄSSÄMME NIINTE SENKIN VARKAAT, KULKURITVAAN KAIKKI VIIHTYIVÄT AAMUHÄMÄRIINKUN MEILLÄ LAULETTIIN

Tyttö Oulusta kyydin pyysi etelään päinSen viikonlopun vaelsi hän vierelläinKuudentoista hän oli kaiPorissa hän häipyiJa me lähdettiin taas itäänpäin kulkemaan



Pitäisi järjestellä Seinäjokiasiat. Se aiheuttaa stressiä.



Muutamassa kuvassa on elämää. Ja liian monessa kuvassa näkyy joku holillinen juoma. Ostin auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä, cashewpähkinöitä, tummaa soijarouhetta, vihanneksia ja hedelmiä. Tunsin hetkellistä ylpeyttä ostosteni järkevyydestä. Kerrankin. Jakautunut persoonallisuus.

Eilen oli aika surkupäivä, mutta sitten Tommy soitti. Nähtiin asemalla kolme minuuttia, hän sai Simonvauva-pullonsa ja halattiin. Olin vähän iloisempi loppupäivän. Anni tuli istumaan iltaa moneksi tunniksi. Iina soitti äsken pitkästä aikaa ja puhuttiin kauan, täytyy mennä Klaukkalaan joku päivä. Ihmiset muistaa ihanasti.

Käytiin Elinan kanssa kirpputori Onnenlantissa, löydettiin Lakulle tyylikäs tekonahkainen, timanttikoristeltu ruokakuppi. Nyöritettävät farkkushortsit ja ihana pyöreä maljakko. Tänään kävelyllä kuulin miten joku huus mun nimeä ikkunasta. Jäin huutelemaan ylimpään kerrokseen kadulta terveisiä. Vanhukset mun ympärillä katsoi paheksuen. In the ghetto.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Say something!